Neandertalilaisilta perityt geenit tehostavat vastustuskykyämme – ja herkistävät allergioille
Neandertalinihmisen luita tutkitaan puhdastilassa, jottei ikivanha dna saastuisi.
Kuva: Evoluutioantropologian Max Planck -instituutti
Olipa valtaväestö sille aikanaan myötämielinen tai sitä vastaan, olemme kaikki ison kiitoksen velkaa niille avarakatseisille esivanhemmille, jotka pariutuivat neandertalien ja denisovanihmisten kanssa tuhansia vuosia sitten.
ADVERTISING
Kummatkin julkaisi American Journal of Human Genetics. Vastustuskyvyn kyytipoikana saattoi tulla alttius erilaisille allergioille.
Eri tutkimusten mukaan prosentista kuuteen nykyisten euraasialaisten perimästä on peräisin denisovan- ja neandertalinihmisiltä.
Uusien tutkimusten mukaan kahden kilpailevan lajin kanssa risteytyminen näkyy erityisesti kolmessa synnynnäiseen vastustuskykyyn vaikuttavassa tlr-geenimuodossa.
Ranskalaisen Pasteur-instituutin tutkimuksessa tutkimusryhmä selvitti, miten synnynnäiseen puolustuskykyyn vaikuttavat geenit ovat muuttuneet ajan mittaan.
Tätä selvittääkseen tutkijat vertailivat suurta joukkoa nykyihmisten genomeja muinaisten ihmislajien dna-jaksoihin. Niistä he tarkkailivat kaikkiaan 1 500 synnynnäiseen vastustuskykyyn vaikuttavaa geeniä.
Jotkin näistä geeneistä olivat muuttuneet vuosituhanten mittaan huomattavasti muuta perimää vähemmän. Muissa geeneissä tapahtui välillä nopeitakin muutoksia, mikä yleensä liittyi ympäristön muutoksiin.
Useimmat muutokset proteiineja koodaavissa geeneissä ilmestyivät 6 000–13 000 vuotta sitten, kun maanviljely syrjäytti metsästyksen ja keräilyn ihmisten ravinnonhankinnassa.
Tutkijoiden yllätykseksi sukulaislajien dna:ta on säilynyt eniten juuri tlr-geenien muodossa niin eurooppalaisilla kuin aasialaisillakin.
Myös saksalaisen Evoluutioantropologian Max Planck -instituutin tutkimus johti samojen geenimuotojen jäljille.
Sen tarkoitus ei tosin ollut tutkia erityisesti vastustuskykyä, vaan kaikkien sukulaislajeiltamme saamien geenien yleisyyttä ja vaikutusta eri puolilla maapalloa. Tämäkin tutkimusryhmä havaitsi samaisten tlr-geenimuotojen merkittävyyden.
Kaksi geenivarianttia on selkeästi peräisin neandertaleilta, kolmas denisovanihmiseltä. Max Planck -instituutti sai myös näyttöä siitä, että näiden geenimuotojen kantajat reagoivat kehoa uhkaaviin taudinaiheuttajiin muita herkemmin.
Sukulaislajeilta saadut geenit ovat siis mitä ilmeisimmin auttaneet nykyihmistä suojautumaan taudeilta, mutta ne ovat voineet altistaa meidät myös monelle nykyihmisiä piinaavalle allergialle.
”Esimerkiksi neandertalilaiset olivat asuneet Euroopassa ja Aasiassa noin 200 000 vuotta ennen kuin nykyihmiset saapuivat. He olivat todennäköisesti sopeutuneet hyvin paikalliseen ilmastoon, ruokaan ja taudinaiheuttajiin. Risteytymällä näiden muinaisten ihmisten kanssa me nykyihmiset saimme etua näistä hyödyllisistä sopeumista”, selittää Janet Kelso Max Planck -instituutista tutkimustiedotteessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti