Nykyihminen saa kiittää neandertalinihmistä säänkestävyydestä
AFP–HS
Juhani Niiranen / HS
Neandertalin ihmisen luita on löydetty mm.
Krapinassa Kroatiassa. Paikalle on perustettu Neandertalin ihmisten
elämää valottava museo.
Nykyihminen on jaksanut Euroopan ankarissa oloissa ehkä neandertalinihmisiltä perittyjen geenien avulla. Neandertalinihmiseltä periytyneet ihoa paksuntavat geenit ovat ilmeisesti auttaneet nykyihmistä vuosituhansien aikana.
Samalla neandertalinihmiseltä on periytynyt muuan muassa taipumus diabetekseen. Kaksi erillistä tutkimusta aiheesta julkaistiin tiedelehti Naturessa ja Sciencessa, ja niistä kertoivat muun muassa uutistoimisto AFP sekä uutissivustot Science Daily ja EurekAlert.
Tutkijoiden mukaan homo sapiens ja neandertalinihminen pariutuivat 40 000–80 000 vuotta sitten, ja lopputulos näkyy nykyisissä Euroopan ja Itä-Aasian väestöissä.
Afrikan mantereella ei ole lainkaan tai on hyvin vähän neandertalinihmisen perimää, koska afrikkalaisten esi-isät eivät paritelleet Euroopan ja Aasian puolella eläneiden neandertalinihmisten kanssa.
Neandertalinihmiseltä ovat periytyneet muun muassa keratiiniproteiinin valmistamiseen vaikuttavat geenit. Kuitumaiset proteiinit vahvistavat ihoa, hiuksia ja kynsiä.
Tutkijoiden mukaan lämpimästä Afrikasta tullut homo sapiens sai ilmeisesti lisäsuojaa säätä vastaan neandertalilaisilta, jotka olivat jo sopeutuneet eurooppalaiseen ilmastoon ennen nykyihmistä.
Paitsi taipumuksen kakkostyypin diabetekseen neandertalilaiset siirsivät nykyihmiselle myös taipumuksen Crohnin tautiin.
Crohnin tauti on krooninen, tulehduksellinen suolistosairaus. Se esiintyy yleisimmin ohutsuolessa, varsinkin sen loppuosassa tai paksusuolessa. Tavallisimpia oireita ovat alavatsakivut, ripuli, veriuloste, kuumeilu ja laihtuminen, kertoo Crohn ja Colitis -verkkosivu.
Naturessa julkaistu tutkimus vertaili 846 Afrikan ulkopuolella syntyneen ja 176 afrikkalaisen nykyihmisen perimiä sekä 50 000 vuotta vanhaa neandertalinihmisen perimää. Sciencen tutkimuksessa vertailtiin 379 eurooppalaisen, 286 itäaasialaisen ja yhden neandertalinihmisen geenejä.
Tutkimusten mukaan jopa viidesosa neandertalinihmisen perimästä voitaisiin koostaa nykyihmisen eri yksilöiden geeneistä. Neandertalinihmisen perimää on nykyihmisissä keskimäärin 1–3 prosenttia, mutta se ei ole jakautunut tasaisesti.
Tutkimalla noin 2 000 ihmisen perimät voitaisiin kartoittaa kaikki neandertalinihmisestä periytyneet geenit, arvioi tutkija Benjamin Vernot yhdysvaltalaisesta Washingtonin yliopistosta. Tosin tehtävä olisi vaikea, koska perimät ovat varsin samanlaisia.
"Neandertalinihmisen geenejä voi olla puolet nykyihmisen perimästä, mutta tunnistamme ehkä vain viidenneksen", Vernot arvioi uutistoimisto AFP:lle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti